Paavolan tähtitornissa, joka valmistui 1989, on Suomen mittakaavassa mittava laitteisto. Tähtitornin omistaa Oulun Arktos ry, tähtitieteen harrastajien yhdistys. Paavolan tähtitornissa ei järjestetä säännöllisesti tähtinäytösiltoja. Pienille ryhmille (mm. koululaiset, perheet, työporukat jne.) voidaan järjestää sopimuksen mukaan näytös. Ota yhteyttä Arktokseen, yhteystiedot nettisivuilla. Lisätietoja Paavolan tähtitornista löytyy Oulun Arktoksen sivuilta.
Kuukausiarkistot: lokakuu 2018
60 artikkelia
Siikajoen edustalla Itämeressä on nähty niinkin erikoinen vieras kuin lahtivalas! Puolikuollut valas pyydystettiin vuonna 1881. Paikallinen luonnontieteen opettaja, maisteri Sidbäck otti valaan hetulat talteen, mutta niiden nykyinen olinpaikka on arvoitus. (https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/jattilaisen_jaljilla) Lahtivalaat ovat 11 metrin pituisia ja noin 10 000 kg painavia hetulavalaita.Tiesitkö muuten, että lahtivalaiden kutsuhuutoa kutsutaan Star Wars […]
Vartissa, Rialansuon länsipuolella sijaitsee neljäosainen valli, jota pidetään Suomen sodan aikaisena. Vallit ovat pituudeltaan 65-100 metriä pitkiä, enimmillään 5 metriä leveitä ja noin 2 metriä korkeita. Vallit muodostavat suojan suoalueen välissä olevaan kangasmaastoon. Lisätietoja Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta Koordinaatit Lat: 64,79586440° Lon: 24,94751596° Lähellä osoitetta: Vartintie 498, 92340 Siikajoki.
Simppusäikän länsipuolella, Siikajoen suussa makaa 1-2 metrin syvyydessä laivan hylky, jonka voi nähdä matalan veden aikaan jopa kokonaan, kuten kesällä 2018. Selvitysten mukaan hylky olisi vuonna 1905 Amerikassa rakennetun Merituuli-laivan osa. Suomeen laiva oli ostettu Norjasta sotien jälkeen ja katsastettu vuonna 1947. Syyskuussa 1947 Merituuli lähti Oulusta kohti Etelä-Ruotsia, mutta […]
Siikajoessa, Paavolasta Ouluun päin, on tarinan mukaan jättiläisten tekemä pato, jättisilta, keskellä jokea. Jättisilta on matala saari tai luonnonkarikko, jonne pääsee kuivana aikana kävelemään Hoikanrannantien puolelta. Vähävetisinä aikoina karikko on kivinen ja kuiva. Lähin osoite: Hoikanrannantie 280, 92400 Paavola. Lisätietoja Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta
Murha-aro on kivikautinen asuinpaikka Tuomiojalla, Tuomiojantien läheisyydessä. Matalalla kumpareella sijaitsee kaksi noin 15 m x 4-5 m kokoista, suorakaiteenmuotoista asuinpainannetta. Kumpareen läpi kulkee polku, jolta on löydetty kvarsi-iskoksia eli pieniä kivenpaloja, jotka ovat syntyneet esineitä valmistettaessa. Lisätietoja Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta Koordinaatit Lat: 64,64872041° Lon: 24,79743882° Lähin osoite: Tuomiojantie 2565, 92470 […]
Murhapetäjä, toiselta nimitykseltään hirttomänty on Pehkolan kylässä, Siikajoen rantatörmällä sijaitseva vanha mänty. Tuuhean, kolmihaarainsen, vankkaoksaisen männyn halkaisija on yli metrin. Hirttomännun juurella on hirsinen puutarhakalusto. Kaunis mänty ja kaunis jokimaisema ovat tehneet paikasta suositun retkeilykohteen. Nimensä murhapetäjä on saanut tarinasta, jonka mukaan puuhun olisi hirttäytynyt Mäkelän talon palvelusväkeen kuulunut henkilö. […]
Karhuviiankivi Luohuan Ylipäässä on yksi Suomen suurimmista siirtokivilohkareista. Noin 7 metriä korkea kivi on suojeltu. Suurella kivellä voi harrastaa boulderointia. Kiipeilijöiden keskuudessa kivi tunnetaan nimellä Luohuan kivi. Kiven lähellä on nuotiopaikka. Ajo-ohjeet Oulusta/Paavolasta päin: 86-tietä Paavolasta Vihantiin päin noin 5,8 kilometriä Käänny vasemmalle Ylipääntielle Ylipääntietä noin 3 kilometriä Oikealle metsätie, […]
Boulderointia voi Siikajoen kunnassa harrastaa Karhuviiankivellä Luohualla. Siirtolohkare tarjoaa Suomen parhaat boulderointimahdollisuudet sekä laadultaan että määrältään! Karhuviiankiven peräti 42 kiipeilyaluetta tarjoavat haastetta hieman boulderointia harrastaneista kokeneisiin konkareihin. Korkeutta siirtokivellä on 4-7 metriä. Lisätietoja kivestä ja sen tarjoamista kiipeilymahdollisuuksista löydät mm. Oulun kiipeilyseuran sivuilta. Boulderointi tarkoittaa matalalla kiipeilyä ilman turvaköysiä. Lisätietoa […]
Siikajoen kirkko, nelisakarainen ja kuputorninen puurakennus, valmistui vuonna 1701. Nykyinen kirkon ulkoasu on vuodelta 1852, jolloin kirkkoa korjattiin. Samalla paikalla oli ollut jo aiemmin kaksi eri kirkkoa: vuonna 1600 rakennettu kirkko purettiin nykyisen kirkon tieltä, kun taas mahdollisesti vuonna 1589 rakennetun kirkon polttivat venäläiset vuonna 1591. Kirkon vieressä oleva puutapuli […]